Dybäckin viikinkimiekka

Kuvaus

Viikinkien aikakaudella noin vuosina 700–1000 pohjoismaiset merenkulkijat seilasivat kaikilla tunnetuilla ja tuntemattomilla merillä. He tekivät tutkimusretkiä, kävivät kauppaa kaukaisten kansojen kanssa ja ryöstelivät pahaa aavistamattomia satamakaupunkeja. Merille lähdettiin perinteisten viikinkimaiden Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi myös muista Itämeren maista, ja suomalaisetkin seikkailijat ja soturit seilasivat viikinkilaivojen mukana maailman ääriin.

Viikingit ymmärsivät miekan arvon, ja sellaisen saatuaan he pitivät miekastaan huolta, ja ase kulki perintönä sukupolvelta toiselle. Toisaalta viikingit myös uhrasivat kauniita ja kallisarvoisia esineitä jumalilleen ja esi-isilleen, usein jokiin tai järviin. Monet arvokkaimmista ja upeimmin hopea- ja kultaupotuksin koristelluista aseista on uhrattu silloilla ja kahluupaikoilla, joiden uskottiin olevan elävien ja kuolleiden maailmojen rajapaikkoja.

Rautaportin Dybäckin viikinkimiekka on kopio miekasta, joka löydettiin suosta vuonna 1870 Dybäckistä Skånesta. Alue kuuluu nykyään Ruotsiin, mutta viikinkiajalla alue on ollut osa Tanskaa. Alkuperäisen miekan ponsi, väisti ja huotran helat ovat kullattua hopeaa, ja niiden eläin- ja kasvikoristekuviot ovat anglosaksista Winchesterin tyyliä. Tyylin käyttö skånelaisessa miekassa antaa olettaa, että osat olisivat anglosaksista työtä, mutta se saattaa olla myös merkki siitä, että 1000-luvun alun ylimystöllä oli paljon kontakteja Englantiin, ja tyylisuunnat ja muodit kulkivat heidän mukanaan. Miekkaan kuluneesta hopean ja kullan määrästä voi päätellä varmuudella sen, että se on ollut ylimystön miekka. Vaikka löytö olikin hämmästyttävän hyväkuntoinen, oli huotran orgaaninen aines kuitenkin tuhoutunut. Huotran suun hela oli säilynyt, mutta se oli vuosisatojen aikana hitsautunut yhteen miekan väistin kanssa. Tässä kopiossa sekä miekan väisti että huotran yhteensopiva hela on molemmat istutettu miekkaan museokappaleen mukaisesti, vaikka osat alun perin ovatkin olleet erillään. Alkuperäinen miekka on esillä Tukholman historiallisessa museossa.

Meidän miekkamme on pikkutarkasti muokattuine pronssisine kahvaosineen kunnianosoitus niin entisajan hurjille viikinkisotureille kuin mestarillisille käsityöläisillekin, olivatpa he sitten kotoisin mistä tahansa. Terä on taottu kestävästä ruostumattomasta teräksestä, se on karkaistu ja lämpökäsitelty. Toledolainen terä on peilinkirkkaaksi kiillotettu, joten sitä tarvitsee hoitaa hyvin vähän.

Helppohoitoisesta ruostumattomasta teräksestä valmistetut Marton miekat soveltuvat koristeeksi, asun osaksi, keräilyesineeksi sekä kevyisiin leikkausharjoituksiin. Materiaali ei sovellu miekkailuun toisia teräsmiekkoja vastaan tai rajumpiin leikkausharjoituksiin. Miekan mukana ei tule huotraa.

Huom! Terän veriura ulottuu pidemmälle kärkeä kohti kuin mitä kuvissa näkyy. Uudet kuvat tulossa.

• Kokonaispituus: 95,5 cm
• Terän pituus: 76 cm
• Kahvan+ponnen pituus: 15,7 cm
• Paino: 1,8 kg
• Terän leveys väistillä: 5,2 cm
• Terän paksuus väistillä: 5,0 mm
• Terän materiaali: 420 ruostumaton teräs
• Terävyysaste: Teroittamaton
• Valmistaja: Marto (Toledo, Espanja)