Tjurkön rautakautinen riipus

Kuvaus

Tämä riipus on tarkka jäljennös Tjurkön saarelta Ruotsista löydetystä brakteaatista. Brakteaatit ovat ohuita, yhdeltä puolelta kaiverrettuja kolikoita muistuttavia kulta-, hopea- tai pronssilaattoja, joita valmistettiin ja käytettiin yleisesti koruina kansainvaellusaikana, mutta niitä oli käytössä esim. Suomessa vielä viikinkiajallakin 800-1000 jaa. Germaanisten heimojen käyttämät brakteaatit oli tehty muistuttamaan roomalaisia riipuksia, ja niitä käytettiin pääosin onneatuovina amuletteina, ja todennäköisesti niillä palkittiin ansioituneita sotureita. Brakreaateiksi kutsutaan myös keskiaikaisia vain toiselta puolelta lyötyjä kolikoita.

Alkuperäinen Tjurkön brakteaatti on peräisin n. vuodelta 400-550 jaa. Braketaatti löytdettiin peltotöiden yhteydessä vuonna 1817, ja löytöön liittyi myös muita brakteaatteja sekä kultakolikko. Alkuperäinen riipus on nykyisin Ruotsin kansallismuseossa Tukholmassa. Keskellä brakteaattia on tyylitelty pää, jonka alapuolella on hevonen ja yläpuolella lintu. Kuvituksen on tulkittu viittaavan skandinaaviseen Odin-jumalaan ja tämän eläinseuralaisiin, hevoseen ja korppiin.

Riipuksen reunaa kiertää riimukirjoitus vanhemmalla futhark kirjoituksella  -wurterunoʀanwalhakurne ˈ heldaʀkunimudiu –  Käännökset vaihtelevat, mutta suomeksi teksti voisi olla esimerkiksi ”Kirjoitti riimuja ’ulkomaiselle ohralle’, Heldaʀ Kunimunduʀlle” tai ”Hjald takoi riimut ’vieraalle viljalle’ Kunimundille”. Walha, ulkomainen tai vieras, tarkoittaa ei-germaanista, eli tässä tapauksessa roomalaista tai gallialaista. Tekstin mainitsema ”vieras vilja” tarkoittanee yksinkertaisimmillaan vain kultaa, tai ulkomailta etelästä tuotua kultaa, tai se saattaa viitata suoraan brakteaattiin itseensä. Tämä tarkoittaisi että brakteaatin kulta olisi kenties ollut alunperin roomalainen solidus kolikko.

Tämä riipus on valmistettu samakista. Se sopii loistavasti esimerkiksi historian elävöittämiseen, larppaamiseen sekä myös kaulakoruksi arkikäyttöön.

• Jäljennös Tjurkön saarelta Ruotsista löydetystä brakteaatista
• Tehty samakista
• Kuvastaa tyyliteltyä päätä sekä hevosta ja lintua
• Riimukirjoitus vanhemman futharkin aakkosilla
• Koko: 3 x 3,5 cm
• Korun mukana tulee metrin (100 cm) pituinen nyöri
• Alkuperäinen riipus peräisin vuodelta 400-550 jaa
• Alkuperäinen brakteaatti on Ruotsin kansallismuseossa Tukholmassa